Olenko miettinyt miksi toimin niin kuin toimin? Miksi ryntään heti toimintaan? Mikä on oikeasti tarpeellista ja hyödyllistä? Miksi en antaisi itselle aikaa havainnoida ja ajatella? Kursseilla tutustuimme Alexander-tekniikan tärkeimpään työvälineeseen, pysähtymiseen, pieneen taukoon ennen toimintaa. Koska olemme psykofyysinen kokonaisuus, sekä ajattelussa että kehossa tapahtui hellittämistä kun annoimme itsellemme luvan vain olla hetken. Havainnot itsestä ja ympäristöstä lisääntyivät. Tulimme omista aikomuksista ja ajatuksista tietoisemmiksi. Mahdollisuus valita teimmekö jotain vai emme vähensi automaattista tottumuksen mukaista toimintaa.
Kun jätän itseni hetkeksi rauhaan, hermojärjestelmä rauhtoittuu, kokonaisuus (aivot ja keho) hakeutuu parhaaseen mahdolliseen tasapainoon siínä hetkessä. Tasapainoon pääsemistä auttaa tarpeettomien lihasjännitysten väheneminen kehossa. Koska meillä on mahdollisuus ohajata toimintaamme, voimme ajatella keholle hyödyllistä, luonnollista suuntaa olemisen ja liikkumisen aikana. Tätä kokeilimme kursseilla aktiivisessa levossa, sekä joka päiväisissä toiminnoissamme, istuen, kävellen ja seisoen. Leikkimielisiä harjoituksia oli myös mukana.
Alexander-tekniikan keinot toimivat, jos/kun niitä muistaa käyttää. Ne ovat juuri tähän hetkeen tarkoitettuja olemista ja tekemistä helpottavia työkaluja. Voit valita vähemmän kokonaisuuttasi kuormittavan vaihtoehdon, mikäli niin haluat. Enemmän ajatusta, vähemmän ponnistelua ja puskemista!